Aattelen pitkäst aikaa tulla kirjottelee tännekkin. Mua on pidemmän aikaa taas jo kutkuttanu ajatus siitä et alkaisin taas postailemaan, mut jotenki oon sit tehny siit ihan liian vaikeeta. Oon myös miettiny kokonaa uuden blogin perustamista ihan toiselle palvelimelle (tai mikä ikinä onkaa?) ja alottaa aivan puhtaalta pöydältä. Saa nähdä miten käy. Anyway, aattelin kertoo nyt vähän tän hetken kuulumisia.
Oon ehtiny täyttää 20vuotta, opiskelut sujuu ihan aikataulussa ja töissä menee myös ihan kivasti. Mun paraskaveri lähti viime viikolla Saksaan au pairiks ainaki puoleks vuodeks, joten oon nyt tääl Salossa ihan alone. Julian innostuksen myötä sanoin myös ensimmäisen kerran ihan tosissani ääneen sen mitä oon pitkään jo miettiny, nimittäin vaihtoon tai au pairiksi lähtöä. En ole uskaltanu siitä puhua aikasemmin, koska mua on pelottanu vähän koko ajatus, mutta silti samaan aikaan oon halunnu sitä tosi paljon.
Viime viikolla mulla oli tylsää töissä ja päätin mennä tekemään Au pair world-sivustolle profiilin. Profiilin jäi kuitenkin kesken koska en jaksanut/osannut kirjoittaa kuvausta itsestäni englanniksi. Ajattelinkin että tulen myöhemmin kirjoittamaan sen vaikka kokonaan suomeksi, koska olisin halunnut suomenkieliseen perheeseen tai ainakin sellaiseen paikkaan jossa ois edes yksi suomalainen. Mun kielitaito on tunnetusti todella huono ja se onkin ollut aiemmin suurin syy siihen miksi en ole edes uskaltanut tosissani miettiä ulkomaille lähtöä.
Viikonloppuna sain yllättävän viestin Facebookissa ja yksi Jenkki perhe otti muhun yhteyttä ja kyseli olisinko vielä halukas lähtemään au pairiksi ja olivat kiinnostuneita kuulemaan minusta lisää. En voinut uskoa näkemääni ja vastasin vasta maanantai aamuna hänelle. Viestiteltiin siinä muutaman kerran ja eilen tämä perhe pisti minulle sähköpostissa tietoja heistä ja au pairin palkasta ym. Tässä vaiheessa olin niin innoissani enkä meinannut pysyä housuissani. Kerroin eilen näistä mun suunnitelmista ensimmäisen kerran myös iskälle, tätä olin pelännyt ehkä kaikist eniten. Kaikki kenen kanssa olen asiasta jutellut, on ehdottomasti kannustanut ja tsempannut lähtemään ja mun pikkuveli sanokin hyvin "Mitä sä enää edes mietit? tottakai sä lähdet, et voi jättää tollast tilaisuut käyttämättä!". Mun mielestä koko homma kuullostaa liian hyvältä ollakseen totta. Tänä aamuna sain taas perheeltä sähköpostia ja tiedot au pair toimistosta, jonne mun pitää olla yhteydessä. Kirjoitin sinne heti sähköpostia. Tänään näin myös kuvan mun mahdollisest tulevasta huoneesta.
Perhe asuu siis Orlandossa, Floridassa, USA:ssa. Mun ois tarkotus lähtee sinne kesäkuussa. Olisin siellä minimissään 3kk, mutta mielellään pidempään. Kaikki ketkä vähänkään tuntee mua paremmin, tietää että yks mun suurimmista unelmista on päästä Floridaan ja nyt siihen olisi ihan täydellinen mahdollisuus.
Mun kielitaidon kanssa saan kyllä tehdä todella paljon töitä ja alkaa sitä opiskelemaan ahkerasti.
Nyt sit vaan odotellaan jos homma vaikka etenis oikeesti johonki suuntaan. Hui!
♥ Jasmin
